Ravinto

Ravinto

Ruokavalio vaikuttaa hiuksen ja ihon kuntoon. Jos elimistöllä on puute hivenaineista, vitamiineista tai muista ravintoaineista näkyy se yleensä ensin iholla ja hiuksissa. Monipuolinen ruokavalio on siis tärkeää hiusten ja ihon kunnon kannalta. 
Monipuolisen ruokavalion muisti sääntönä voit pitää 
lautasmallia tai ruokapyramidia.

 Hiuksille ja iholle tärkeitä ravintoaineita ovat A-, C- ja E-vitamiinit. Ne ehkäisevät ihon ennen aikaista vanhenemista. Niitä saadaan vihanneksista, hedelmistä, pähkinöistä ja siemenistä.
B-vitamiini ja erityisesti biotiini ovat tärkeitä iholle. Ne myös estävät hiusten ennen aikaista harmaantumista. Ne pitävät myös kynnet vahvoina. B-vitamiineja saa lihasta, kalasta, maidosta, täysjyväviljatuotteista ja vihanniksista.
Omega-3 ja -6 auttaa säilyttämään ihon kosteustasapainon. Niitä saadaan esim. kalasta.
Sinkki on tärkeää terveydelle, koska sitä tarvitaan kollegeenin valmistuksessa, A-vitamiinin toiminnan tukena ja iho-ongelmissa.

Rikki on välttämätön ihon, hiuksien ja kynsien terveydelle. Rikki saa monista ruuista, esim. proteiinista.
Kuparia tarvitaan punasolujen muodostamiseen ja se auttaa pigmentin muodostamista iholla ja hiuksissa. Esim. vedestä ja pähkinöistä.
Rauta on mukana hapen kuljetuksessa veressä. Sitä saadaan esim. lihasta ja tummanvihreistä vihanneksista.
Mineraalit ja hivenaineet auttavat vitamiinien liukenemisessa ja auttavat elimistön elintoiminnoissa. Mineraaleja ja hivenaineista saa luonnossa kasvavista yrteistä.
Vettä on tärkeää juoda ainakin 1,5-2 litraa päivittäin, koska se puhdistaa, aktivoi aineenvaihduntaa ja lisää ihon elastisuutta.
 Unen määrä aikuisella on 7-9 tuntia, lapsilla ja nuorilla 9-12 tuntia.

lähteet: www.ekokampaamo-orannsi.com/images/LOPPUTYO.pdf , www.menaisen.fi/artikkeli/tyyli/kauneus/syo_tukka_kuntoon,  kuva: google kuvahaku





~Josefiina

Iho ja hiukset

Ihon tehtävät ja ominaisuudet
 
Iho on elimistön uloin ja suurin elin. Iho suojaa elimiä UV-valolta, liialliselta kuumuudelta ja kylmyydeltä. Iho estää nesteen haihtumista elimistöstä. Iho toimii tuntoaistimena kosketukselle, paineelle, kivulle ja lämmölle. Iho tuottaa myös D-vitamiinia. Iho uusiutuu jatkuvasti.

Sen kerrokset ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskudos.

Orvaskesi on ihon uloin kerros, joka on kerrostunuttta epiteeliä. Se on 0,05-0,20 mm paksuinen. Epiteeli kerrokset uusiutuvat koko ajan. Orvaskedessä on viisi kerrosta: tyvikerros, okasolukerros, jyväissolukerros, marraskesi.
1. Tyvikerros: koostuu tumallisista, jakaantuvista tyvisoluista. On orvaskeden alin kerros.
2. Okasolukerros: okasolukerroksen keratinosyytit ovat okasoluja, joiden välillä on runsaasti solut toisiinsa liittäviä, okamaisia desmosomeja.
3. Jyväissolukerros: jyväissolukerroksen solujen sisällä valmistuu keratohyaliinijyväisiä, jotka muuttuvat keratiiniksi
4. Marraskesi: on sarveistunutta kudosta, joka koostuu kuollesita, jo keratinisoituneista sarveissoluista.

Verinahka koostuu sidekudoksesta, verisuonista ja hermoista. Verinahka on 0,5-1,5mm paksuinen. Se koostuu kahdesta kerroksesta: nystykerroksesta ja verkkokerroksesta. Talirauhaset, hikirauhaset ja karvatupet ovat lähtöisin verinahasta.

Ihonalaiskudos koostuu pääosin löyhästä sidekudoksesta ja rasvakudoksesta. Siinä on myös yksittäisiä sileälihassoluja tai niiden kimppuja, jotka toimivat karvankohottajalihaksina.

 Lähteet: solunetti.fi, kuva googlen kuvahausta



 Hiuksen ominaisuudet

Hiukset ovat ihmisen päälaen, ohimojen ja takaraivon karvoitusta. Ihmisellä on päässään keskimäärin 100 000 hiusta. Päivässä hiuksia lähtee noin 20-150 hiusta. Hiukset suojaa päätä pieniltä kolhuilta ja auringon ultraviolettisäteilyltä ja viileällä säällä ne estää lämmön haihtumista pään kautta. Hiusten väri määräytyy lähinnä geneettisesti, mutta myös ympäristö ja hiusten käsittely voi vaikuttaa.

Vaurioitumisen seurauksena suntunyt kaksihaarainen hius on pituusuunnassa haljennut hius. Voimakkaat kemialliset tai mekaaniset käsittelyt voivat vaurioittaa hiusta. Haarautuminen voi myös johtua hiuksen kuivuudesta.

Hiusten elinkaaressa häiriöitä voivat aiheuttaa, sairaudet, heikentynyt yleiskunto,elimistön tulehdus, lääkitys, jatkuva stressi, raskaus, mekaaninen vaikutus.

Rakenne: 

Hius on biologinen polymeeri. Se koostuu 80-prosenttisesti keratiiniproteiinista, 10-15-prosenttisesti vedestä, 5-10-prosenttisesti muista aineista kuten pigmentistä, mineraaleista ja rasvoista. Hiuksessa on kolme kerrosta: käpymäinen suomukerros, paksu kuitukerros ja ydin. Hiuksen paksuus vaihtelee 0,04-0,12 millimetrin välillä. 

Kasvu:

Suora hius kasvaa pyöreästä tupesta ja kihara hius soikeasta tupesta. Ne ovat ohuita ja kestäviä sarveiskuituja, jotka kasvavat päänahassa tiuhaan sijaitsevista hiustupista. Hiukset kasvavat kuukaudessa noin 1-1,25cm. Kasvu on nopeimmillaan kun ihminen on 15-30-vuotias. Kun ihminen ikääntyy hiusten kasvu hidastuu, väri muuttu ja hiukset ohentuvat. Yksi hius kasvaa noin kolme vuotta ja sitten se tippuu pois uuden tieltä.